Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2016

Kepparivaellus!

Aamulla minä ulkoilutin ensin Emännän puoli kahdeksan aikaan, Isännän yhdeksän aikaan ja Tuuli vain nukkui! Minä en sitten käyttänyt häntä aamulenkillä, mutta omapa on ongelmansa.

Tänään kävimme kepparivaelluksella! Tai ei Emännällä ja Isännällä ja yhden ratsastajan laumalaisella ja Fannin isällä ja minulla ollut keppihevosta, mutta muilla oli! He hyppivät esteitä ja kiitivät polkua pitkin. MInä tulin tottakai perässä, mutta vähän hitaammin sillä Emänät ei jaksanut juosta ja pomppia eteen päin. Esteet minä pomppasin melkoisilla loikilla!

Kun pääsimme taukopaikalle, minä en saanut makkaraa, mutta kaikille muille halukkaille oli makkarat. Ja söivät he myös vaahtokarkkia! Niitäkään minä en saanut… Sain minä kuitenkin omia herkkujani. Taukopaikan nimi taisi olla laavu. Tuuli ja hänen kaverinsa pitivät juoksu- ja estekisoja. Minä olisin halunnut mukaan, mutta minua ei päästetty, kun olisin ollut niin ylivoimainen, että muille olisi tullut pahamieli. Tai minä olisin varmaan juoksun jälkeen loikkinut nuolemaan Tuulin naamaa, mutta voittanut kuitenkin!

Minä laavulla!

Minun ensimmäinen jouluni!

Koko laumani oli vuorotellen jouluna kipeänä ja he sanoivat, että nyt oli aika erikoinen joulu. Minulle tämä oli kuitenkin ensimmäinen joulu, joten en voi sitä muihin jouluihin verrata. Aloitan kertomalla jouluaatosta!

24 JOULUKUUTA

Aamulla heräsin aivan normaalisti. Avasin Tuulin kanssa joulukalenterin ja sieltä tuli kaksi namia. Vähän myöhemmin isäntä makoili hieman huonovointisena lattialla. Minä tiedän, että silloin ei kannata mennä laumalaisten viereen, jos he makoilevat lattialla ohuella patjalla! Kun tein niin pari päivää sitten, niin sain Tuulilta mehuoksennnusta niskaani! Yöh!!

Mennään kuitenkin jo illallan parhaaseen osaan, lahjoihin! Minua vähän pelotti, että uskaltaako Joulupukki tuoda lahjat, kun Isäntä oli vatsataudissa ja Tuuli pienessä kuumeessa. Siihen kuusen alle ne lahjat kuitenkin ilmestyivät! Minä sain herkkutikkuja, kolme luuta (joista yksi oli jo jouluaaton jälkeen melkein tuhottu…), lisää nameja, lelun ja röhkivän possun. Minulla on joskus ollut sellainen, mutta se meni heti rikki! Aluksi se possu vähän pelotti minua, mutta minun leikkimisestäni possulla tulikin oikein hauska äänten kuoro! Röh! Viu! Vuh! Röh! Viu! Vuh!… Ainiin! Sain jouluruoaksi maksalaatikkoa. Nam!

25 JOULUKUUTA

Tänäänkin sain maksalaatikkoa! Koko laumani katsoi telkkaria, joten minä möngin Tuulin kainaloon paksulle patjalle ja otin pienet nokoset. Vähän myöhemmin, kun minä heräsin koko muu lauma otti nokoset, joten minä päätin ottaa sitten tuplanokoset!

Hirmusti hoitamista näissä sairastavissa laumanjäsenissä

Tuon lisäksi emme tänään paljoa muuta tehneetkään… Katsoimme vain lisää telkkaria.

26 JOULUKUUTA

Tänään Tuuliin tuli vähän potkua, joten meidän laumamme joulu oli tänään! Laumani söi jouluaterian ja kävi joulusaunassa. Niin, ja he pelasivat sellaista jännää lautapeli, jossa piti kääntää jotain ihmeellisiä kiekkoja. Sitten siinä kiekossa oli timantti, hevosenkenkä, rosvo tai se oli vain tyhjä. Sitten, kun joku löysi jonkin tietyn timantin, niin muut etsivät hevosenkenkiä ja koittivat ehtiä Cairoon tai Tangieriin ennen sitä, jolla oli timantti. Minulle se peli oli liian monimutkainen, joten selostin pelin tapahtumia omilla säännöilläni mielessäni. Laumani pelasi myös yhtä korttipeliä. Se taisi olla Tuulillekin vähän vaikeaa! En ole aivan varma nimestä, mutta se oli jokin mikäliehousu!

Haluisin tähän loppuun vielä kertoa teille minun uuudenvuoden lupaukseni! Vai kuuluuko niitä kertoa? No aivan sama, minä kerron kuitenkin! Ensimmäinen on se, että syön kaikki namit, jotaka meillä on täällä tietokonehuoneessa. Toinen on se, että kirjoitan blogiani vähintään kaksi kertaa joka viikko!

Tässä oli nyt näitä joulun tapahtumia! Nähdään ensi postauksessa, mutta nyt se on hei hei!

Joulun odotusta!

Aamupäivällä kävin Emännän kanssa metsälenkillä. Emme menneet polkuja pitkin vaan ihan metsässä. Silti varmaan tuntuisi olla villi! Ei olisi mitään polkuja joita pitkin pitää kulkea vaan saisi mennä ihan mihin haluaa! Sillä lenkillä näimme myös Ponchon aika kaukaa ja hän taisi huomata meidät, mutta hänen laumanjäsenensä ei…

Iltapäivällä kävi harmillinen juttu! Tuuli tuli koulusta ja minä odotin nätisti pedissäni, mutta Tuuli vain heitti repun ja lähti. En ehtinyt edes sanoa hänelle vuh!

Illalla kävimme Mummolla. Mummolla on aina ihan parasta, koska sielläsaa leikkiä koko ajan, kun kotona minulla ei ole leluja lattialla vaan leikin vain laumani kanssa. Mummolla minä leikin  aina ihan yksin ja kivalla rengaslelulla!

Illalla minä sainn elämäni toisen joulukortin, mutta ensimmäisen jonka sain itselleni! Olisin minä sen Tyyne äidinkin kortin ottanut suuhuni, mutta laumani ei antanut sitä minulle… Minä en todellakaan antanut sitä korttia kenellekkään, vaan pidin sitä suussani. Kun olin juuri maistamassa sitä korttia, Tuuli tuli paikalle ja otti sen pois. Onneksi ehdin maistaa sitä edes pikkusen!

Minä ja minun korttini!

 

Moikka!

Lauantaina lähdimme uuteen kyläpaikkaan. Siellä tapasin kaksi koiraa (jotka olivat onnekseni häkissä!), joista toisella oli paaaaaaaaaaaljon asiaa! En ensin edes uskaltanut tulla olohuoneeseen, mutta lopulta kävin jopa nuuhkaisemassa häkkiä. Se oli hieman pelottavaa! Minä kuitenkin rohkeana tyttönä, jopa nukahdin olohuoneeseen. Näytin myös mitä kaikkea osaan! Esim. sivulle, maahan, seiso, istu, tassu ja high five.

Tämän jälkeen lähdimme Mammalle ja Papalle. Voi kuinks minulla olikaan ollut ikävä heitä! Kävin ensin Tuulin kanssa lenkillä. Tuuli ainakin tykkää lenkkeillä Mammalla ja Papalla! Meillä on oikea vakiopolku, jota kuljemme aina. Se on minustakin kaunis paikka.

Seuraavaksi menimme koko reissun parhaaseen paikkaan! Tyynella, Danalle, Soinulle ja Rauhalle kylään! Meillä oli kivaa! Sisällä minä tutkin paikkoja rauhallisesti, mutta perusteellisesti. Kun pääsimme ulos, niin silloin oli vauhtia ja paljon! Minä juoksin Sointua karkuun, etsin Tuulin ja Danan omistajan metsästä ja juoksin heidän perässään. Törmäsin heitä etsiessäni aitaan, mutta se ei menoa haitannut.

Tänään meillä oli kotona illalla kauhea säätö! Tuuli etsi vaatteita johonkin joulujuhlaan ja touhotti muutenkin aivan hirveästi jostain vuorosanoista ja jännityksestä ja oikeanlaisista leteistä ja vaikka mistä!

Illalla  minullekin kuitenkin tapahtui kauheuksia! Minulle laitettiin tonttulakki päähän ja otettiin kuvia. No, se taitaa olla niin, että minulla on se sama tonttulakki jouluaattona ja joulupäivänä ja Tapaninpäivänä ja varmaan vielä kesäkuussa! Saatiin minusta kuitenkin aika söpö kuva! <3

Joulu on taas, joulu on taas… Hyvää joulun odotusta teille kaikille!

Flunssapotilaan hoitajana!

Tämä postaus on tästä ja eilisestä päivästä!

Eilen aamu oli aika normaali, mutta tiedättekös mitä oli tapahtunut, kun tulin kotiin metsälenkiltä Emännän kanssa? Tuuli ei ollu lähtenyt kouluun! Hän oli vain makoilemassa patjalla. Minun oli tottakai pakko tarkistaa oliko kaikki hyvin! Menin siis nuuhkimaan ja lipomaan Tuulin naamaa. Kun sen lopetin, tajusin, että Tuulilla on se ihmeellinen flunssa josta olen kuullut! Minä päätin mennä lämmittämään Tuulia, joten menin hänen kainaloonsa nukkumaan.

Ennen Isännän tulo minulla alkoi kuitenkin tympiä makoilu, joten siirryin Tuulin vartioimiseen. Pitäähän potilaan saada nukkua!

Kauanko tässä vielä makoillaan…

Yö olikin kummallinen! Patja, jolla Tuuli oli nukkunut olohuoneessa siirrettiin Tuulin huoneeseen ja hän nukkui siellä. Minä taas nukuin omalla pedilläni (osan yöstä) joka oli Tuulin patjan vieressä. Yöllä minulle kuitenkin tuli sellaien olo, että Tuuli tarvitsee lämmikkeen, joten päätin mennä Tuulin viereen nukkumaan. Tuuli sanoi aamulla, että hänellä oli yöllä ollut todella lämmin. Heh, taidan olla aika hyvä lämmittäjä vai mitä?

Ajattelin kertoa teille eräästä ihanasta asiasta! Se on joulukalenteri! Minulla on oma herkkukalenteri ja se on aamujen kohokohta! Yritän joka aamu ehdottaa, että avaisimme jo seuraavan päivän luukun, mutta se ei ikinä käy Tuulille. Voisin hyvin syödä jo koko kalanterin tyhjäksi!

Hämeenlinnassa!

Aamulla lähdettiin Hämeenlinnaan. Automatka kesti ikuisuuden! Kun viimein pääsimme perille, lähdin Emännän ja Tuulin kanssa metsälenkille. Siellä oli aivan hervottoman pitkä ylämäki! Minä ”vedin” Tuulin mäen yläpäähän ja hän taisi olla tyytyväinen saamastaan ”vetoavusta”.

heta_metsa_4
Minä metsälenkillä!

Ainolla sitten makoilin matoilla ja tutkin paikkoja. Me kävimme myös ravintolassa! Tai en minä käynyt vaan istuin vain autossa, kun muut söivät pizzaa ja maksaa… Eikä minulle tuotu yhtään mitään! Minäkin olisin halunnut!

Olin kiltisti koko reissun ajan. Kotimatka oli kyllä tylsä ja piiiiiiiiiiiiiiiiitkä! Miksi joka paikkaan pitää olla niin älyttömän pitkä matka?